This week will probably be one of the most action packed during my stay in Barcelona. And this time I don't just mean the amount of school work.
The week is kicked off tomorrow on Wednesday, when various events take place. 23rd of April is dia del Sant Jordi (aka Day of St. George) that happens to be the preferred saint of Catalonia and therefore celebrated here.
On top of this old tradition, a smart entrepreneur running a book shop 100 something years ago, developed another reason for celebration: dia del libro y la rosa (day of the book & rose). The tradition is that men buy roses to women and women books to men. On the modern days of emancipation and equality, the trend has turned so that both sexes receive books, but women get a rose as well. I've heard that Barcelona and specially the area of Las Ramblas will be crammed with stands selling roses and books and with people wondering around enjoying the nice spring weather and festive atmosphere. Needless to say, that the prices of both books and roses, especially on the stand, will go up for tomorrow. One of the most popular books for tomorrow is probably the latest novel of Carlos Ruiz Zafon, which was published last week in Spain with a print of 1 million copies!¡ He's previous book "Shadow of the wind" has been one of the biggest international bestsellers coming from Spain in recent years. To those unfamiliar with the book, it takes place in post-war Barcelona which of course adds a little extra to the one's reading the book here. Like me;D
On top of St. Jordi, books and roses there is a epic battle between FC Barcelona and Manchester United, who ironically comes from a country where St. George also has special meaning. First of two semifinal games for this seasons Champions League will be played on Camp Nou tomorrow night. Although Barca hasn't been at its best lately, we are still hoping to win Tevez & Co. I actually tried to get tickets to the games, even though the prices were 70 euros and up. After standing in the line with Bojan, we got info that the socios of Barca have reserved almost all of the tickets and the ticket booth for public would not be opened unless a greater amount of tickets come available. I think this is quite improbable as the socios can still keep on buying through internet. So, if one socio with season ticket gives up his place, most probably it will quickly bought by another socio who's without season ticket. This kind of two-tear system with socios leaves the general public into a weak position and it's quite improbable that random Barca fan from Finland would be able to cop a ticket. Well, it was well worth the try and I still get to enjoy the game in a bar with friends.
After we are pass Wednesday and the invasion of Manchester fans in the city start to be over, it is time for the motorheads to enter the city. F1 race of Barcelona will be held on Sunday and probably Thursday onwards the city will start receiving formula fans from different places. Although the circuit is further away from the city than in Montreal, I believe there will be a certain level of action also in the center. Best and biggest parties will of course be on Sunday after the GP, but I am quite sure that we won't pay 100+ euros to get to stand in some posh club and maybe see a climpse of Kimi and friends. Not being keen on formulas myself, I still expect the city to be bit more lively (even though there's nothing to complain with the current amount of action...) during the weekend.
Ok, but before getting balls deep into different spare time activities, I still have some school work to be finished, so I'll get back to you later!
tiistai 22. huhtikuuta 2008
torstai 17. huhtikuuta 2008
Torstain säätiedote.
Aamulla tuli vettä kaatamalla, jopa suomalaisittain suurissa määrin. Kastuin iloisesti jo pelkällä kahden minuutin kävelyllä kotiovelta pysäkille. Tänään tietty oli CEMSin kielikokeiden suullinen osio ja kun sateenvarjoa ei ollut niin sai kaveri kuivatella itseään Mr. Beanin tavoin vessan puhaltimen ääressä.
Paluu ESADEn nurkilta kotiinpäin tapahtui kuuden aikoihin. Siinä vaiheessa säärintamassa oli tapahtunut mielenkiintoisia muutoksia ja koulun kulmilla sekä Diagonalin pohjoispäässä aurinko pilkisteli jo mukavasti pilvien välistä. Puolivälissä matkaa alkoi ukkostamaan ja satamaan... rakeita! Niitä tulla ripsotteli sitten seuraavat viisi minuuttia. Sen jälkeen saatiin vielä vähän vettä. Eihän se koskaan kivaa ole, mutta varmaan ihan vaan hyvästä kuivuudesta kärsivälle Katalonian maalle.
Salilta kotiin palatessa aurinko sitten paistoikin, mutta laski sitten puoli tuntia sen jälkeen tuonne vuorien taa.
Mutta tosiaan, jos joskus tammikuussa ehdin jo hehkuttelemaan kevätkelien hienoutta, niin ei siitä kyllä ole päästy vielä paljonkaan eteenpäin, ehkä otettu jopa takapakkia. Ehkäpä niitä kesähelteitä aletaan nyt huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla näkemään. Huomenna olisi vielä kielikokeiden kirjallinen osio, katsotaan mitä säiden herra tällä kertaa keksii...
Brief in English: Today it was raining in the morning and I had a CEMS language exam. On the way back from school it a was still raining, only this time it was a hailstorm. I still got language exams tomorrow, maybe after that it is time for sun. And life;D
Paluu ESADEn nurkilta kotiinpäin tapahtui kuuden aikoihin. Siinä vaiheessa säärintamassa oli tapahtunut mielenkiintoisia muutoksia ja koulun kulmilla sekä Diagonalin pohjoispäässä aurinko pilkisteli jo mukavasti pilvien välistä. Puolivälissä matkaa alkoi ukkostamaan ja satamaan... rakeita! Niitä tulla ripsotteli sitten seuraavat viisi minuuttia. Sen jälkeen saatiin vielä vähän vettä. Eihän se koskaan kivaa ole, mutta varmaan ihan vaan hyvästä kuivuudesta kärsivälle Katalonian maalle.
Salilta kotiin palatessa aurinko sitten paistoikin, mutta laski sitten puoli tuntia sen jälkeen tuonne vuorien taa.
Mutta tosiaan, jos joskus tammikuussa ehdin jo hehkuttelemaan kevätkelien hienoutta, niin ei siitä kyllä ole päästy vielä paljonkaan eteenpäin, ehkä otettu jopa takapakkia. Ehkäpä niitä kesähelteitä aletaan nyt huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla näkemään. Huomenna olisi vielä kielikokeiden kirjallinen osio, katsotaan mitä säiden herra tällä kertaa keksii...
Brief in English: Today it was raining in the morning and I had a CEMS language exam. On the way back from school it a was still raining, only this time it was a hailstorm. I still got language exams tomorrow, maybe after that it is time for sun. And life;D
sunnuntai 13. huhtikuuta 2008
Posting & publishing.
If I had to be sorry for the radio silence of a week and half last time, I do not know what to say now. Apparently this tends to happen everytime with my blogs when going gets rough and my calendar starts to fill up. I just do not take the time to post. Anyway, I am still in Barcelona, alive and kicking.
Last month has truly been action packed. Since the last posting, I spent few days in Lausanne, Switzerland as a participant of Deloitte's Student Business Forum. A weekend full of interesting program such as case competition, 5 star accommodation, skiing and bunch of great international people! The experience was amazing and I can just recommend those who are able to apply next year.
After returning from the land of cheese, chocolates and watches, I started my easter break. Hanna came over for a week and also my parents visited the city around the holiday times. Although the weather has been better and worse during the past week, we had great time doing the usual touristy stuff and eating out well, that is one of the best side of my Barcelona:D
After the guest left at the end of March, I've been superbusy with school work. My first exams were already in the beginning of April and the rest of the month has been and will be full of presentation, deadlines and exams before the grande finale in the beginning of May when our business project is due. I believe to post some more detailed stuff on the school sometime soon, as it is the main reason why I ended up here this spring.
Besides school and visits, I've been enjoying the usual Barcelona-life in form of football and gym, parties and dining out. We have also been travelling around with other exchange students. Last weekend we went to Figueras to see the amazing Dalí museum as well as the old town of Girona. Yesterday we took a regional train from Barcelona to Sant Sadurni d'Ainoa and got to see Freixenet premises in this capital of cava. As I got my camera back in March, you also can see what's been up! So, click on the Flickr link and go see what sketches I have from Spain so far.
To be honest (and humble, of course), I am a publishing photographer nowadays! This photo of mine from Toronto got chosen by the editorial team of Schmap.com travel guide and is nowadays available here as one of the photos from Flatiron building in St. Lawrence Market Area in T-dot.
I will have a month or so of Barcelona still left, so I'll take the time and continue reflecting on my experiences here before it is over. However, the time for that is later as now I am of to see Be Kind, rewind by Jack Black and Mos Def. Have a good start of the week!
Last month has truly been action packed. Since the last posting, I spent few days in Lausanne, Switzerland as a participant of Deloitte's Student Business Forum. A weekend full of interesting program such as case competition, 5 star accommodation, skiing and bunch of great international people! The experience was amazing and I can just recommend those who are able to apply next year.
After returning from the land of cheese, chocolates and watches, I started my easter break. Hanna came over for a week and also my parents visited the city around the holiday times. Although the weather has been better and worse during the past week, we had great time doing the usual touristy stuff and eating out well, that is one of the best side of my Barcelona:D
After the guest left at the end of March, I've been superbusy with school work. My first exams were already in the beginning of April and the rest of the month has been and will be full of presentation, deadlines and exams before the grande finale in the beginning of May when our business project is due. I believe to post some more detailed stuff on the school sometime soon, as it is the main reason why I ended up here this spring.
Besides school and visits, I've been enjoying the usual Barcelona-life in form of football and gym, parties and dining out. We have also been travelling around with other exchange students. Last weekend we went to Figueras to see the amazing Dalí museum as well as the old town of Girona. Yesterday we took a regional train from Barcelona to Sant Sadurni d'Ainoa and got to see Freixenet premises in this capital of cava. As I got my camera back in March, you also can see what's been up! So, click on the Flickr link and go see what sketches I have from Spain so far.
To be honest (and humble, of course), I am a publishing photographer nowadays! This photo of mine from Toronto got chosen by the editorial team of Schmap.com travel guide and is nowadays available here as one of the photos from Flatiron building in St. Lawrence Market Area in T-dot.
I will have a month or so of Barcelona still left, so I'll take the time and continue reflecting on my experiences here before it is over. However, the time for that is later as now I am of to see Be Kind, rewind by Jack Black and Mos Def. Have a good start of the week!
tiistai 11. maaliskuuta 2008
Thought for food.
Hola,
Sorry for the radio silence, past week and a half been really intensive. First I enjoyed a relaxing weekend in Helsinki, seeing excellent KY Speksi 2008 as well as standup comedy by Ismo Leikola & co, eating out and just hanging out with Hanna. After returning to Barcelona, I've had visitors from Finland during the past week. I've been enjoying the city with my beloved Kaledonistit-friends with whom I spent the summer in Toronto last year. All but Masa have already returned to Finland and even him will continue his world tour from Japan-Singapore-India-Oman and back, through Paris and now Barcelona to Berlin and eventually to Finland by easter time.
Besides hosting and having fun with my friends, I've been superbusy in the school. We had a mid-term presentation of our business project on Monday and the rest of the week, or well tomorrow, will be very intensive before I am leaving to Switzerland for the weekend. I'll get back those two things soon, as I my plan was not to write about school nor Switzerland this time, but about something that has a place below my heart. Food.
Yesterday we had a great paella dinner with Masa, Heini & Jarno in a cosy seafood restaurant in Barceloneta. The restaurant is over 50 years old and is located in one of the oldest building in the whole city. I've haven't taken too many opportunities to dine out yet, but there is 5-10 must-see places that I will definitely try out during my stay. Even though the Asian food so far hasn't been very mentionable, do the Catalan kitchen offer many delicacies, starting from the famous tapas and cava.
Unfortunately, I won't be able to check out the greatest restaurants of all. First, it would require me to travel few hours north of Barcelona. Secondly, I should be able to spend 200 euros on the dinner menu. These are challenges I could be still able to overcome, but there is a third obstacle. The restaurant is only open from April to October and the bookings for this year were full last October, only couple of days after they even started. What I am missing, is quoted to be the best restaurant in the world: El Bulli by Ferran Adria.
We had today in international entrepreneurship class a case of him and his creation. I've heard about the guy a bit before and have read some articles related to him. Today at class, we watched part of Anthony Bourdain's show "Decoding Ferran Adria" and I was absolutely amazed. And inspired. Being an enthusiastic amateur cook by myself, I was astonished how a person who learned the basics of foodmaking 30 years ago in an army kitchen, has taken the whole basic function of making good food into a totally new level. To him, cooking is as much science as it is art. Or actually, it seems to be more science. At the same time, it fun, creative and surprising. Adria has been working in El Bulli restaurant since 80's, but has him and the restaurant has gained more and more attention and respect during the years. And as said before, El Bulli is nowadays quoted to be the best of the world. And I guess that applies to Adria as well who with his teams spends half of the year in their cooking laboratory located next to the Barcelona Boqueria. During that time they experiment with food and come up with the new menu adds for the coming season.
Without having tasted even a bit of Adria's creations, I was still left inspired only by seeing how it is done. I know that it is all a result of hard work, but if I am ever to find same kind of passion and creativity to anything I do, it should be a guaranteed success. Maybe the restaurant business would literally be my piece of cake and cup of tea. As some of you may know, I've been passionate about food and making of it for a good 20 years:D On top of that, my roommate Maria said today at dinner that "You've probably found your thing" as she hasn't ever seen me as excited as I was while explaining about Ferran Adria.
Anyway, while 30+ course menu at El Bulli will stay out of my reach at least for this year, there are many other foodly wonders to check out here in Barcelona. To give you a hint on what made me this passionate about one man and his mission, here's a link that shows 9 minute part of the Bourdain's show. Bon appetit!
ps. For those looking new eats in Helsinki, Michelin just throw some new stars into the city.
Sorry for the radio silence, past week and a half been really intensive. First I enjoyed a relaxing weekend in Helsinki, seeing excellent KY Speksi 2008 as well as standup comedy by Ismo Leikola & co, eating out and just hanging out with Hanna. After returning to Barcelona, I've had visitors from Finland during the past week. I've been enjoying the city with my beloved Kaledonistit-friends with whom I spent the summer in Toronto last year. All but Masa have already returned to Finland and even him will continue his world tour from Japan-Singapore-India-Oman and back, through Paris and now Barcelona to Berlin and eventually to Finland by easter time.
Besides hosting and having fun with my friends, I've been superbusy in the school. We had a mid-term presentation of our business project on Monday and the rest of the week, or well tomorrow, will be very intensive before I am leaving to Switzerland for the weekend. I'll get back those two things soon, as I my plan was not to write about school nor Switzerland this time, but about something that has a place below my heart. Food.
Yesterday we had a great paella dinner with Masa, Heini & Jarno in a cosy seafood restaurant in Barceloneta. The restaurant is over 50 years old and is located in one of the oldest building in the whole city. I've haven't taken too many opportunities to dine out yet, but there is 5-10 must-see places that I will definitely try out during my stay. Even though the Asian food so far hasn't been very mentionable, do the Catalan kitchen offer many delicacies, starting from the famous tapas and cava.
Unfortunately, I won't be able to check out the greatest restaurants of all. First, it would require me to travel few hours north of Barcelona. Secondly, I should be able to spend 200 euros on the dinner menu. These are challenges I could be still able to overcome, but there is a third obstacle. The restaurant is only open from April to October and the bookings for this year were full last October, only couple of days after they even started. What I am missing, is quoted to be the best restaurant in the world: El Bulli by Ferran Adria.
We had today in international entrepreneurship class a case of him and his creation. I've heard about the guy a bit before and have read some articles related to him. Today at class, we watched part of Anthony Bourdain's show "Decoding Ferran Adria" and I was absolutely amazed. And inspired. Being an enthusiastic amateur cook by myself, I was astonished how a person who learned the basics of foodmaking 30 years ago in an army kitchen, has taken the whole basic function of making good food into a totally new level. To him, cooking is as much science as it is art. Or actually, it seems to be more science. At the same time, it fun, creative and surprising. Adria has been working in El Bulli restaurant since 80's, but has him and the restaurant has gained more and more attention and respect during the years. And as said before, El Bulli is nowadays quoted to be the best of the world. And I guess that applies to Adria as well who with his teams spends half of the year in their cooking laboratory located next to the Barcelona Boqueria. During that time they experiment with food and come up with the new menu adds for the coming season.
Without having tasted even a bit of Adria's creations, I was still left inspired only by seeing how it is done. I know that it is all a result of hard work, but if I am ever to find same kind of passion and creativity to anything I do, it should be a guaranteed success. Maybe the restaurant business would literally be my piece of cake and cup of tea. As some of you may know, I've been passionate about food and making of it for a good 20 years:D On top of that, my roommate Maria said today at dinner that "You've probably found your thing" as she hasn't ever seen me as excited as I was while explaining about Ferran Adria.
Anyway, while 30+ course menu at El Bulli will stay out of my reach at least for this year, there are many other foodly wonders to check out here in Barcelona. To give you a hint on what made me this passionate about one man and his mission, here's a link that shows 9 minute part of the Bourdain's show. Bon appetit!
ps. For those looking new eats in Helsinki, Michelin just throw some new stars into the city.
perjantai 29. helmikuuta 2008
Readings for the weekend.
On Wednesday, I did see Xavi score against Valencia at the last minute in the 1st semifinal of Copa del Rey. Game ended 1-1, you just can't believe how much we shouted: Barca, Barca, Baaarcaaaa!
Yesterday I was in Spain, Switzerland and Finland. Now I am in Helsinki for the weekend. The morning was nice with few minus degrees and sunshine. Now it's all about slush and wet snow coming down from gray sky. Not much of a winter...
Anyway, as I won't writing about Barcelona this weekend, I wanted to give some weekend readings in form of blogs that I follow. Here are three of those, all related to travelling.
Vaovao Malagasy
Hilkka, Hanna's sister, who is in exchange at the southern end of Africa, in the place we all now from the movie: Madagascar. You can read hear experiences in Finnish from Vaovao Gasy
Elina Matkalla
Elina, who I got to know during our stay in Argentina is outside of Finland even more than I am. Just off from Switzerland, on her way to Chile. More about tha tin Finnish at Elina matkalla
Aika Jana
Antti, a fellow student from HSE with whom I had the pleasure to work on the BCG case competition last fall, is currently residing in Kingston, Ontario. Just a big stones throw from my last summer's location! Anyway, he's writing a very interesting and entertaining blog from Canada, in Finnish. To see more, go to Aika Jana.
The travels of Sol
Sol, that I met last summer in Canada and last time saw in a small corner bar in New York, has been ever since in Israel. His experiences and thoughts about the "Holy land" are found at The travels of Sol.
And from Barcelona, also my house- and classmate Tiina is publishing her own stories at here.
So, that is for now, more next time.
Yesterday I was in Spain, Switzerland and Finland. Now I am in Helsinki for the weekend. The morning was nice with few minus degrees and sunshine. Now it's all about slush and wet snow coming down from gray sky. Not much of a winter...
Anyway, as I won't writing about Barcelona this weekend, I wanted to give some weekend readings in form of blogs that I follow. Here are three of those, all related to travelling.
Vaovao Malagasy
Hilkka, Hanna's sister, who is in exchange at the southern end of Africa, in the place we all now from the movie: Madagascar. You can read hear experiences in Finnish from Vaovao Gasy
Elina Matkalla
Elina, who I got to know during our stay in Argentina is outside of Finland even more than I am. Just off from Switzerland, on her way to Chile. More about tha tin Finnish at Elina matkalla
Aika Jana
Antti, a fellow student from HSE with whom I had the pleasure to work on the BCG case competition last fall, is currently residing in Kingston, Ontario. Just a big stones throw from my last summer's location! Anyway, he's writing a very interesting and entertaining blog from Canada, in Finnish. To see more, go to Aika Jana.
The travels of Sol
Sol, that I met last summer in Canada and last time saw in a small corner bar in New York, has been ever since in Israel. His experiences and thoughts about the "Holy land" are found at The travels of Sol.
And from Barcelona, also my house- and classmate Tiina is publishing her own stories at here.
So, that is for now, more next time.
sunnuntai 24. helmikuuta 2008
User update 1.01
Based on the feedback received from our international clientele (Thanks Sol;D) I've decided to update the blog to more user-friendly version for the non-Finnish speakers. I've tagged all the entries written in English, so by clicking that tag you can see them all, skipping all the Finnish mumbojumbo at once. Also if there is going to be all-pictures entries, I'll tag them with "photos" for your convinience.
Not much others news from Barcelona. The week has been bit chilly, full of school work and top of it I've suffering from a flu since last Saturday. There's a big Barca game coming up next Wednesday, as they meet Valencia in the 1st semifinal of Copa del Rey. Fortunately we do have the tickets for that:D On Thursday, I'll be flying to Finland for a long weekend, so it might be that you won't hear anything about me in English for a while. But as you'll never know, remember to check back soon!:D
Not much others news from Barcelona. The week has been bit chilly, full of school work and top of it I've suffering from a flu since last Saturday. There's a big Barca game coming up next Wednesday, as they meet Valencia in the 1st semifinal of Copa del Rey. Fortunately we do have the tickets for that:D On Thursday, I'll be flying to Finland for a long weekend, so it might be that you won't hear anything about me in English for a while. But as you'll never know, remember to check back soon!:D
perjantai 15. helmikuuta 2008
Latin pop.
Is just incredible. I just spent 15 minutes watching Sol Latino tv channel, that shows latin artists, mainly boy bands and men with guitar combinations. As I was enjoying my time and having a good laugh, I want to share some of these partystarters with you as well.
Buen Color - Cuéntame
This video is actually quite lame as compared to the sailor themed "Ámame" that I just saw. Unfortunately, I didn't manage to google it from web, so you have to settle for this.
Barrio Boyzz - This is how we roll
Ok, this is already a one step up. Classic 5 man group singing. This song is in English, but I choosed it for the rap-influenced stylish video and 90's g-funkish influence:D For more Latin twist, try "Eres asi".
Angel Lopez - Elegiste perder.
This one just dropped our jaws. It's a sad love song performed by a man with a guitar (actually no guitar involved, but just to distinguish a solo singer from boy bands:D). The video is just incredible. Just gotta love a guy that prepares fruit platter! The girl is quite a hater though....
By now, I'm sure that there's one or more wondering: "Where the hell all these bands pop up?". Short answer: Puerto Rico. The world's maybe longest existing boy band is originally Spanish-origin, a master plan of Puerto Rican music producer. Since 1977, Menudo has been on and off the latin music lists. The members have changed incredibly many times, as Wiki knows. Also Ricky Martin was a member of the group in the 80's and to appreciate his career and work for latin pop music, I decided to post this English-language Menudo hit from 1985 when Ricky was still in the posse.
Menudo - Hold me
Have a groovy weekend!
Buen Color - Cuéntame
This video is actually quite lame as compared to the sailor themed "Ámame" that I just saw. Unfortunately, I didn't manage to google it from web, so you have to settle for this.
Barrio Boyzz - This is how we roll
Ok, this is already a one step up. Classic 5 man group singing. This song is in English, but I choosed it for the rap-influenced stylish video and 90's g-funkish influence:D For more Latin twist, try "Eres asi".
Angel Lopez - Elegiste perder.
This one just dropped our jaws. It's a sad love song performed by a man with a guitar (actually no guitar involved, but just to distinguish a solo singer from boy bands:D). The video is just incredible. Just gotta love a guy that prepares fruit platter! The girl is quite a hater though....
By now, I'm sure that there's one or more wondering: "Where the hell all these bands pop up?". Short answer: Puerto Rico. The world's maybe longest existing boy band is originally Spanish-origin, a master plan of Puerto Rican music producer. Since 1977, Menudo has been on and off the latin music lists. The members have changed incredibly many times, as Wiki knows. Also Ricky Martin was a member of the group in the 80's and to appreciate his career and work for latin pop music, I decided to post this English-language Menudo hit from 1985 when Ricky was still in the posse.
Menudo - Hold me
Have a groovy weekend!
keskiviikko 13. helmikuuta 2008
Kaupunkikin voi olla innovatiivinen....
The Economistin "World in 2008" - numerossa New Yorkin pormestari Michael Bloomberg kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin suurkaupunkien kasvavasta merkityksestä maailman voimavaroina. Bloomberg on itse kunnostautunut New Yorkissa monellakin saralla pormestarina. Myös täällä Barcelonassa erään esittelytilaisuuden yhteydessä sanottiin että nykyajan kaupungit kilpailevat keskenään parhaista osaajista ja yrityksistä. Tämän takia esim. kulttuurin, arkkitehtuurin ja taiteen edistäminen ovat asioita joihin jokaisen oikean metropolin kannattaa panostaa perusasioiden ohella. Barcelonahan koki aikamoisen muodonmuutoksen 92 olympialaisten yhteydessä ja on sen jälkeen ollut yksi Euroopan keskeisistä metropoleista.
Kaupungissa paikallinen kaupunki- ja aluehallinto näkyy ja kuuluu monessa. Aiemmin kirjoittelin olutta nauttivista siivoojista, mutta keskeisin palvelu minulle on ehkä ollut julkinen liikenne. Koska asun keskustassa, on moni asia ihan kohtuullisen kävelyn päässä. Parin viime viikon pääasiallinen ohjelma on kumminkin ollut koulussa alkaneet kurssit, niihin liittynyt oheissäätö sekä tietty matkustaminen. Aamuruuhkassa meiltä menee koululle päälle 45 min bussilla tai kahdella, riippuen siitä kuinka paljon haluaa kävellä. Paluu harvemmin on sen nopeampi, joten pari tuntia on joka päivä varattava edestakaiseen reissaamiseen.
Tarkoituksenani olisikin alkaa hyödyntämään Barcelonan kaupungin ehkä nerokkainta palvelua, Bicingiä. Kyseessä on vuokrapyöräsysteemi, jossa 24 euron vuosimaksun maksamalla saa itselleen Bicing-kortin, jolla pystyy lunastamaan itselleen käyttöön pyörän kaupungin kymmenistä Bicing-telineistä. Pyörä on tarkoitettu nimenomaan pendelöitiin paikasta toiseen ja näin ollen sen käyttö on ilmaista ensimmäisen puoli tuntia ja tämän jälkeen käyttö maksaa nimellisen summan (jotain 20-50 sentin välillä) jokaiselta kymmeneltä minuutilta aina kahteen tuntiin asti. Tämän jälkeen pyörä on palautettava räkkiin tai alkaa juoksemaan astetta kovempi rankaisumaksu. Asemia on siis aivan jokapuolella kaupunkia ja pyörän voi lunastaa mistä vain ja jättää minne vain. Palvelu toimii viikolla 5.00-24.00 ja pe-la päivinä kellon ympäri, eli about samoilla aikatauluilla kuin metro. Asiaa sivuten: toisin Suomen vastaava, tunnistaa paikallinen julkinen liikenne sen tosiasian että ihmiset liikkuvat myös yöllä, erityisesti viikonloppuisin, ja tarjoavat palveluita sen mukaan.
Bicing on siis käytännössä Helsingin pyöräpalvelu potenssiin 10. Erityisen kätevän siitä tekee se että ei ole sidoksissa pyörään millään tavoin. Toisin kuin oman pyörän kanssa, ei tarvitse huolehtia huolloista tai varkauksista vaan voi käyttää pyörää tarvitessaan ja päästä helposti paikasta toiseen. Bicingin hankkimisesta tekee ajankohtaisen vielä se, että kaupungin bussikuskit ovat lakkoilleet ja meinaavat olla lakossa maaliskuun ensimmäisen viikon, joka meinaa minulle siis a) bicingiä b) yli tunnin kävelyä c) vajaan tunnin metroa tai d) kympin taksimatkaa koululle. Mainittakoon vielä, että mm. Lontoo on kopioimassa Barcelonan systeemiä ja aloittamassa omaa palveluaan lähiaikoina.
Lisää innovatiivista kaupungeista voi katsella esim. Global city käsitteen alta Wikipediasta, joka tarjoaa mielenkiintoista lisätietoa. Listan melko ennalta-arvattava maailman metropolien kärki on Lontoo, Nyki, Pariisi ja Tokio 12:lla pisteellä full service world cities luokassa. Omista asuinpaikoistani Toronto rankataan korkeimmalle major world city luokkaan 8 pisteellä, minor world cities luokan 4 pistettä tulee sekä Barcelonalle ja Buenos Airesille ja Helsingilläkin on 3 pistettä joka on yhtä kuin "strong evidence of world city formation". Tamperetta ja Mikkeliä tältä listalta on ehkä turha sen enempää etsiä:D
Tästähän voisi aloittaa vaikka uuden kilpailuhenkisen pistekeräilyn. Jokaisesta vieraillusta kaupungista saa pisteitä ja niissä vietetyn ajan mukaan vielä kertoimia. Jotta saldo ei karttuisi liian nopeasti, saisi täydet pisteet vaikka 30 päivän mukaan. Eli 3 päivän reissu Nykiin kartoittaisi saldoa 1.2 pistettä, kun Helsingissä saman määrän saamiseen menisi 12 päivää. Kaupunkeja verrattaessa ei kyllä kuulosta ihan tasapainoiselta järjestelmältä, joku muu voinee kehitää eteenpäin... Bonuksia voisi tulla vaikka aina sitä mukaa kun on saanut haltuunsa jonkun luokan kaikki kaupungit.
Mainittakoon että tänään tuli kuukausi täyteen Barcelonaa, joten pistesaldoni täältä kasvoi jo yli neljän. Nyt taitaa olla past my bedtime, joten palailen kuukausipäivän tunnelmiin lähiaikoina.
Kaupungissa paikallinen kaupunki- ja aluehallinto näkyy ja kuuluu monessa. Aiemmin kirjoittelin olutta nauttivista siivoojista, mutta keskeisin palvelu minulle on ehkä ollut julkinen liikenne. Koska asun keskustassa, on moni asia ihan kohtuullisen kävelyn päässä. Parin viime viikon pääasiallinen ohjelma on kumminkin ollut koulussa alkaneet kurssit, niihin liittynyt oheissäätö sekä tietty matkustaminen. Aamuruuhkassa meiltä menee koululle päälle 45 min bussilla tai kahdella, riippuen siitä kuinka paljon haluaa kävellä. Paluu harvemmin on sen nopeampi, joten pari tuntia on joka päivä varattava edestakaiseen reissaamiseen.
Tarkoituksenani olisikin alkaa hyödyntämään Barcelonan kaupungin ehkä nerokkainta palvelua, Bicingiä. Kyseessä on vuokrapyöräsysteemi, jossa 24 euron vuosimaksun maksamalla saa itselleen Bicing-kortin, jolla pystyy lunastamaan itselleen käyttöön pyörän kaupungin kymmenistä Bicing-telineistä. Pyörä on tarkoitettu nimenomaan pendelöitiin paikasta toiseen ja näin ollen sen käyttö on ilmaista ensimmäisen puoli tuntia ja tämän jälkeen käyttö maksaa nimellisen summan (jotain 20-50 sentin välillä) jokaiselta kymmeneltä minuutilta aina kahteen tuntiin asti. Tämän jälkeen pyörä on palautettava räkkiin tai alkaa juoksemaan astetta kovempi rankaisumaksu. Asemia on siis aivan jokapuolella kaupunkia ja pyörän voi lunastaa mistä vain ja jättää minne vain. Palvelu toimii viikolla 5.00-24.00 ja pe-la päivinä kellon ympäri, eli about samoilla aikatauluilla kuin metro. Asiaa sivuten: toisin Suomen vastaava, tunnistaa paikallinen julkinen liikenne sen tosiasian että ihmiset liikkuvat myös yöllä, erityisesti viikonloppuisin, ja tarjoavat palveluita sen mukaan.
Bicing on siis käytännössä Helsingin pyöräpalvelu potenssiin 10. Erityisen kätevän siitä tekee se että ei ole sidoksissa pyörään millään tavoin. Toisin kuin oman pyörän kanssa, ei tarvitse huolehtia huolloista tai varkauksista vaan voi käyttää pyörää tarvitessaan ja päästä helposti paikasta toiseen. Bicingin hankkimisesta tekee ajankohtaisen vielä se, että kaupungin bussikuskit ovat lakkoilleet ja meinaavat olla lakossa maaliskuun ensimmäisen viikon, joka meinaa minulle siis a) bicingiä b) yli tunnin kävelyä c) vajaan tunnin metroa tai d) kympin taksimatkaa koululle. Mainittakoon vielä, että mm. Lontoo on kopioimassa Barcelonan systeemiä ja aloittamassa omaa palveluaan lähiaikoina.
Lisää innovatiivista kaupungeista voi katsella esim. Global city käsitteen alta Wikipediasta, joka tarjoaa mielenkiintoista lisätietoa. Listan melko ennalta-arvattava maailman metropolien kärki on Lontoo, Nyki, Pariisi ja Tokio 12:lla pisteellä full service world cities luokassa. Omista asuinpaikoistani Toronto rankataan korkeimmalle major world city luokkaan 8 pisteellä, minor world cities luokan 4 pistettä tulee sekä Barcelonalle ja Buenos Airesille ja Helsingilläkin on 3 pistettä joka on yhtä kuin "strong evidence of world city formation". Tamperetta ja Mikkeliä tältä listalta on ehkä turha sen enempää etsiä:D
Tästähän voisi aloittaa vaikka uuden kilpailuhenkisen pistekeräilyn. Jokaisesta vieraillusta kaupungista saa pisteitä ja niissä vietetyn ajan mukaan vielä kertoimia. Jotta saldo ei karttuisi liian nopeasti, saisi täydet pisteet vaikka 30 päivän mukaan. Eli 3 päivän reissu Nykiin kartoittaisi saldoa 1.2 pistettä, kun Helsingissä saman määrän saamiseen menisi 12 päivää. Kaupunkeja verrattaessa ei kyllä kuulosta ihan tasapainoiselta järjestelmältä, joku muu voinee kehitää eteenpäin... Bonuksia voisi tulla vaikka aina sitä mukaa kun on saanut haltuunsa jonkun luokan kaikki kaupungit.
Mainittakoon että tänään tuli kuukausi täyteen Barcelonaa, joten pistesaldoni täältä kasvoi jo yli neljän. Nyt taitaa olla past my bedtime, joten palailen kuukausipäivän tunnelmiin lähiaikoina.
maanantai 11. helmikuuta 2008
World is a ball.
The title works better in Finnish (Maa on pallo) but as I decided to write this post in English, let it be.
It's interesting how all my longer trips abroad have been influenced by football. In Argentina, it was bigger than life and also in Toronto TFC and U-21 world championships offered great moments of the game. The story here in Barcelona has been quite similar. Who ever claimed first that football is the king of sports, was absolutely right.
Just now I am sitting in our living room, watching a talk show about weekend's games and writing this blog. Even though my 3-year football career ten something years ago was not very successful and the relation has never been very passionate, I must admit that slowly but surely I've really started to love the game.
For example during the past couple of weeks, I've already seen Barca, a club that has a highly interesting history-wise and represents excellent football with great players, win over Valladolid at Camp Nou, watch various games from television and played football during weekends. I strongly believe that is due to the influence around me. As others are so passionate about the game, my options are either to bail out or join the crown.
Living with Jussi in Argentina was a great prelude to the life of a football fan, but my new flatmate probably tops even him. Bojan, a Dutch guy of Bosnian origin from our school moved into our apartment yesterday. In short, he described himself "as one that goes to school and the rest of the time plays football". Bojan brought 4 pairs of shoes with him, all meant for playing football of some type. He also brought a Playstation 2, equipped with Pro Evolution Soccer 6. In short, his passion to the game is something I can just appreciate.
Yesterday we had a perfect Sunday. The day started around 11.00 as Bojan moved in. By 13.00 we were already at the ferrocarril station of Montjuïc waiting for our friends in order to go play football on a school field next to the Joan Miro Museum on Montjuïc. For about three hours, we played together with Moroccan youngsters on small asphalt field that demands a lots of technique. Good for my development in other words:D After the game, Jason from Holland and Hicham, Moroccan-born, but basically a Spaniard gave us two hours to go home to eat and have a shower. After that we were supposed to be at Hicham's relatives Moroccan restaurant to see the final of African Cup. So, there we were, spending two hours drinking mint tea and watching Egypt win over Ghana. The victory was celebrated by a big bunch of Moroccans, while I said bye to the guys and Keelyn (being the only girl in the place) and returned to house. However, before getting to sleep, we still played couple PES matches with Bojan. Quickly summed up, I spent more than half of the day with football yesterday.
This is of course little as compared to the others. Just a week ago the guys spent the whole Sunday watching football. First, Ajax game from Holland, then Barcelona here in Spain and finally Marseille from France. Despite of it, I guess I'm starting to catch up. Today I spent the bus ride to school reading the news of past weekend's games and in the afternoon went to buy tickets to the Copa del Rey semifinal where Barcelona meets Valencia and like wrote in the beginning, just finished watching a football talk show. Even though it's almost time to bed, I guess I still challenge Bojan who just return home from playing indoor football for one PES game.
For your enjoyment, here's couple of photos by courtesy of Tiina (http://www.tiinabarcelona.blogspot.com/) from our previous trip to Camp Nou. Barca's slogan is "More than a club" and for those you out there in Finland and maybe Canada, who get more aroused by hockey than football, I can only recommend rooting for Barca. Because besides handball, basketball, baseball and other sports, they also have their own "professional" ice hockey team.
Herald of Finnish fanclub of FC Barcelona and latest recruit at Nou Camp
Camp Nou
Passion!
Penalty kick by Messi. No goal this time.
It's interesting how all my longer trips abroad have been influenced by football. In Argentina, it was bigger than life and also in Toronto TFC and U-21 world championships offered great moments of the game. The story here in Barcelona has been quite similar. Who ever claimed first that football is the king of sports, was absolutely right.
Just now I am sitting in our living room, watching a talk show about weekend's games and writing this blog. Even though my 3-year football career ten something years ago was not very successful and the relation has never been very passionate, I must admit that slowly but surely I've really started to love the game.
For example during the past couple of weeks, I've already seen Barca, a club that has a highly interesting history-wise and represents excellent football with great players, win over Valladolid at Camp Nou, watch various games from television and played football during weekends. I strongly believe that is due to the influence around me. As others are so passionate about the game, my options are either to bail out or join the crown.
Living with Jussi in Argentina was a great prelude to the life of a football fan, but my new flatmate probably tops even him. Bojan, a Dutch guy of Bosnian origin from our school moved into our apartment yesterday. In short, he described himself "as one that goes to school and the rest of the time plays football". Bojan brought 4 pairs of shoes with him, all meant for playing football of some type. He also brought a Playstation 2, equipped with Pro Evolution Soccer 6. In short, his passion to the game is something I can just appreciate.
Yesterday we had a perfect Sunday. The day started around 11.00 as Bojan moved in. By 13.00 we were already at the ferrocarril station of Montjuïc waiting for our friends in order to go play football on a school field next to the Joan Miro Museum on Montjuïc. For about three hours, we played together with Moroccan youngsters on small asphalt field that demands a lots of technique. Good for my development in other words:D After the game, Jason from Holland and Hicham, Moroccan-born, but basically a Spaniard gave us two hours to go home to eat and have a shower. After that we were supposed to be at Hicham's relatives Moroccan restaurant to see the final of African Cup. So, there we were, spending two hours drinking mint tea and watching Egypt win over Ghana. The victory was celebrated by a big bunch of Moroccans, while I said bye to the guys and Keelyn (being the only girl in the place) and returned to house. However, before getting to sleep, we still played couple PES matches with Bojan. Quickly summed up, I spent more than half of the day with football yesterday.
This is of course little as compared to the others. Just a week ago the guys spent the whole Sunday watching football. First, Ajax game from Holland, then Barcelona here in Spain and finally Marseille from France. Despite of it, I guess I'm starting to catch up. Today I spent the bus ride to school reading the news of past weekend's games and in the afternoon went to buy tickets to the Copa del Rey semifinal where Barcelona meets Valencia and like wrote in the beginning, just finished watching a football talk show. Even though it's almost time to bed, I guess I still challenge Bojan who just return home from playing indoor football for one PES game.
For your enjoyment, here's couple of photos by courtesy of Tiina (http://www.tiinabarcelona.blogspot.com/) from our previous trip to Camp Nou. Barca's slogan is "More than a club" and for those you out there in Finland and maybe Canada, who get more aroused by hockey than football, I can only recommend rooting for Barca. Because besides handball, basketball, baseball and other sports, they also have their own "professional" ice hockey team.
Herald of Finnish fanclub of FC Barcelona and latest recruit at Nou Camp
Camp Nou
Passion!
Penalty kick by Messi. No goal this time.
lauantai 9. helmikuuta 2008
Töiden haku on lähinnä...
turhaa. Ainakin netin kautta. Muistan jonkun sanoneen että monen yrityksen nettihaut ovat vain muodon vuoksi eikä sieltä ketään oikeasti rekrytoida. Niin tai näin, olen tällä viikolla täytellyt muutamia työhakemuksia silmälläpitäen ensi kesää ja tullut lopputulokseen että hakuprosessin ensimmäinen vaihe monilla yrityksillä on täyttä turhuutta ja resurssien tuhlausta sekä yrityksen että varsinkin työnhakijan puolelta.
Jokaisella yrityksellä tuntuu nykyään olevan oma webtila jossa töitä haetaan. Jokaisessa tilassa pääsee aina ensiksi täyttämään normaalit yhteys- ja muut perustiedot. Sen jälkeen usein pääsee valitsemaan sekalaisista ja epäselvistä dropdown valikoista aiempaa työkokemusta ja opiskelua koskevia tietoa. Usein käytössä on vapaa boksi tai kaksi johon pitää vielä listailla saavutuksia ja työtehtäviä. Tämän jälkeen päätyy sitten usein sivulle, jossa vihdoin viimein pääsee laittamaan sen ihan oikean työhakemuksen eli tekstinkäsittelyllä kirjoitetun personoidun (kukaanhan ei näitä massapostita, eihän?) hakukirjeen ja juuri siihen haettuun tehtävään (maisteri on maisteri, ilmaisi sen miten vaan) soveltuvaksi viilatun cv:n.
Jos pääsee. Sivujen käyttömukavuus ja -varmuus kun tuppaa olemaan lähellä nollaa. Sivuilla ei ole yleensä minkäänlaista opastusta siitä mitä tuleman pitää ja milloin. Joskus huomaa täytelleensä turhaan kaiken maailman bokseja kun kaiken olisikin voinut hoitaa sivulla 7/8 yhdellä postauksella. Välillä sivut kaatuvat mitään sanomatta ja yleensä kaiken nettilomakkeille kirjoitetun bittiavaruuteen siirtäen. Sen takia olenkin ottanut tavaksi kopioida jokaisen boksin tuotokseni vielä koneelleni just-in-case. Ja case kaatuminen onkin sattunut niin usein että olen säästänyt sillä varmaan useamman tunnin.
Upeinta tietoteknistä kehitystä työnhaun saralla pääsin kokemaan taas tänään, kun yritin uploadata pdf-muodossa hakukirjeen ja ansioluettelon erään yritykseen järjestelmään. Vaikka web 2.0 oli päivän sana jo toissa vuonna ja netin kaistaleveys ja tallennustila ovat käytännössä ilmaisia mahdollistaen Gmailin (yli 1 gb ilmaista sähköpostitilaa) ja YouTuben (streamvideota ilmaiseksi) tapaiset palvelut, se ei todellakaan näy tämän firman rekrytointisivuilla. Työnhakija voi ladata järjestelmään nimittäin korkeintaan 100 kilotavun kokoisia tiedostoja maksimissaan viisi. Eli selvällä suomella: yksi kolmasosa siitä tietomäärästä mitä mahtui vanhan ajan disketille a.k.a korpulle kokoa 1,5 megaa! Vertailun vuoksi nykyaikainen .mp3 -tiedosto vie yli 5 megaa ja useat sähköpostiliitteetkin huitelevat megan kieppeillä. Kun tila ja kaista tosiaan ovat nykyään lähes ilmaisia, en oikein näe mitään perusteltua syytä noin alhaiselle kokorajalle.
Noh, hakukirjeeni solahti läpi kivasti, mutta kaksisivuinen, täysin tekstimuotoinen mutta jonkin verran muotoiltu ansioluetteloni ei. Sen kokonaiskoko oli päätä huimaavat 120 kilotavua ja tapeltuani tunnin verran erilaisten pdf:n pienennysohjelmien kanssa ja päästyäni kokonaistulokseen 114kt, luovutin. Kopioin cv:n käsin sille varattuun tekstiboksiin. Tämän jälkeen pääsin sivulle 8, joka kiitti minua onnistuneesta hakuprosessista.
Ole hyvä vaan. Loppupeleissä nopea puolen tunnin urakka venähti yli kaksituntiseksi kun sivusto päätti vielä kaatua pariin otteeseen. Nyt on tullut siis lähetettyä hakemukset kahteen paikkaa ja suunnitteilla olisi vielä ainakin 5 lisää. Nopealla laskulla voin siis varata päälle 10 tuntia parin hakemuksen lähettämiseen helposti sähköisessä muodossa. Jos joku suunnittelee yrittäjäksi ryhtymistä, sähköisissä rekrytointijärjestelmissä voisi olla ehkä hiukan markkinarakoa. Kuinkahan paljon hukkatunteja saataisiin katoamaan jos yritykset käyttäisivät edes pääosin yhtenäistettyä järjestelmää, joka tekisi sähköisestä työnhausta miellyttävää ja mielekästä?
Ja miten tämä liittyy vaihtoon? No ei oikeastaan mitenkään, tiedän vain että moni muukin painii saman asian kanssa tällä hetkellä. On vaan turhauttavaa tuhlata kokonaisia iltapäiviä ja iltoja pienten asioiden kanssa näprätessä, kun olisi muutakin puuhaa. Väitetään että 20% ajankäytöstä tuo 80% tuloksista, joten pdf:ien pienentelyssä ja nettihauissa ei todellakaan puhuta siitä tuloksia tekevästä ajankäytöstä. Ja varsinkin kun yleinen sääntö tuntuu olevan että suurin osa työhakemuksista katoaa jonnekin nieluun, josta ei koskaan kuuluu edes kiitosta hakemuksen lähettämisestä. No ehkä se joku kerta tärppää:D
Jokaisella yrityksellä tuntuu nykyään olevan oma webtila jossa töitä haetaan. Jokaisessa tilassa pääsee aina ensiksi täyttämään normaalit yhteys- ja muut perustiedot. Sen jälkeen usein pääsee valitsemaan sekalaisista ja epäselvistä dropdown valikoista aiempaa työkokemusta ja opiskelua koskevia tietoa. Usein käytössä on vapaa boksi tai kaksi johon pitää vielä listailla saavutuksia ja työtehtäviä. Tämän jälkeen päätyy sitten usein sivulle, jossa vihdoin viimein pääsee laittamaan sen ihan oikean työhakemuksen eli tekstinkäsittelyllä kirjoitetun personoidun (kukaanhan ei näitä massapostita, eihän?) hakukirjeen ja juuri siihen haettuun tehtävään (maisteri on maisteri, ilmaisi sen miten vaan) soveltuvaksi viilatun cv:n.
Jos pääsee. Sivujen käyttömukavuus ja -varmuus kun tuppaa olemaan lähellä nollaa. Sivuilla ei ole yleensä minkäänlaista opastusta siitä mitä tuleman pitää ja milloin. Joskus huomaa täytelleensä turhaan kaiken maailman bokseja kun kaiken olisikin voinut hoitaa sivulla 7/8 yhdellä postauksella. Välillä sivut kaatuvat mitään sanomatta ja yleensä kaiken nettilomakkeille kirjoitetun bittiavaruuteen siirtäen. Sen takia olenkin ottanut tavaksi kopioida jokaisen boksin tuotokseni vielä koneelleni just-in-case. Ja case kaatuminen onkin sattunut niin usein että olen säästänyt sillä varmaan useamman tunnin.
Upeinta tietoteknistä kehitystä työnhaun saralla pääsin kokemaan taas tänään, kun yritin uploadata pdf-muodossa hakukirjeen ja ansioluettelon erään yritykseen järjestelmään. Vaikka web 2.0 oli päivän sana jo toissa vuonna ja netin kaistaleveys ja tallennustila ovat käytännössä ilmaisia mahdollistaen Gmailin (yli 1 gb ilmaista sähköpostitilaa) ja YouTuben (streamvideota ilmaiseksi) tapaiset palvelut, se ei todellakaan näy tämän firman rekrytointisivuilla. Työnhakija voi ladata järjestelmään nimittäin korkeintaan 100 kilotavun kokoisia tiedostoja maksimissaan viisi. Eli selvällä suomella: yksi kolmasosa siitä tietomäärästä mitä mahtui vanhan ajan disketille a.k.a korpulle kokoa 1,5 megaa! Vertailun vuoksi nykyaikainen .mp3 -tiedosto vie yli 5 megaa ja useat sähköpostiliitteetkin huitelevat megan kieppeillä. Kun tila ja kaista tosiaan ovat nykyään lähes ilmaisia, en oikein näe mitään perusteltua syytä noin alhaiselle kokorajalle.
Noh, hakukirjeeni solahti läpi kivasti, mutta kaksisivuinen, täysin tekstimuotoinen mutta jonkin verran muotoiltu ansioluetteloni ei. Sen kokonaiskoko oli päätä huimaavat 120 kilotavua ja tapeltuani tunnin verran erilaisten pdf:n pienennysohjelmien kanssa ja päästyäni kokonaistulokseen 114kt, luovutin. Kopioin cv:n käsin sille varattuun tekstiboksiin. Tämän jälkeen pääsin sivulle 8, joka kiitti minua onnistuneesta hakuprosessista.
Ole hyvä vaan. Loppupeleissä nopea puolen tunnin urakka venähti yli kaksituntiseksi kun sivusto päätti vielä kaatua pariin otteeseen. Nyt on tullut siis lähetettyä hakemukset kahteen paikkaa ja suunnitteilla olisi vielä ainakin 5 lisää. Nopealla laskulla voin siis varata päälle 10 tuntia parin hakemuksen lähettämiseen helposti sähköisessä muodossa. Jos joku suunnittelee yrittäjäksi ryhtymistä, sähköisissä rekrytointijärjestelmissä voisi olla ehkä hiukan markkinarakoa. Kuinkahan paljon hukkatunteja saataisiin katoamaan jos yritykset käyttäisivät edes pääosin yhtenäistettyä järjestelmää, joka tekisi sähköisestä työnhausta miellyttävää ja mielekästä?
Ja miten tämä liittyy vaihtoon? No ei oikeastaan mitenkään, tiedän vain että moni muukin painii saman asian kanssa tällä hetkellä. On vaan turhauttavaa tuhlata kokonaisia iltapäiviä ja iltoja pienten asioiden kanssa näprätessä, kun olisi muutakin puuhaa. Väitetään että 20% ajankäytöstä tuo 80% tuloksista, joten pdf:ien pienentelyssä ja nettihauissa ei todellakaan puhuta siitä tuloksia tekevästä ajankäytöstä. Ja varsinkin kun yleinen sääntö tuntuu olevan että suurin osa työhakemuksista katoaa jonnekin nieluun, josta ei koskaan kuuluu edes kiitosta hakemuksen lähettämisestä. No ehkä se joku kerta tärppää:D
sunnuntai 27. tammikuuta 2008
The weather...
Has been absolutely fantastic here.
Two weeks ago before leaving, I was comparing the weather forecasts for Helsinki and Barcelona and the weather seemed similar. As long as only the daily minimum was considered. Both Barcelona and Helsinki had low's around +2 celcius. However, for Helsinki this was also the maximum while in Barcelona the max was around +15 degrees.
Ever since, the difference has been constantly growing. The current lows here are around 5-8 degrees and hi's closer to 20. Today we did a 4-hour afternoon paseo from our apartment through Ciutadella park, Barceloneta, Maremagnum, Las Ramblas and Barrio Gotic back to L'Eixample and the crib. The sun was shining brightly the whole trip and the thermometer next to the Columbus monument gave lovely digits of +23 around 4 o'clock in the afternoon. The weather has been as such for the past two weeks and is just getting better and better every day. Given this in the north of Spain, it's no wonder that so many retired Finns opt to spend their winter's in Costa del Sol instead of beloved Finlandia.
To be fair, it has been abnormally warm in Barcelona lately. Locals have said that normally weather of this kind is experience rather late February or early March instead of mid-January. This time I am not complaining, but aparently the global warming does have its effects on the relatively short Mediterranean winter as well. Breezes of coldness can be still felt at night, after sun setting and in shadow. However, I've survived fine with shirt and light jacket day in and night out.
I know that there are many of you still wondering whether to come to Barcelona and if yes, when. My advice to you is: come now! Forget about May, come in March or even February. While in north the weather is still wintery or at least chilly, here you get to enjoy 8 hours of sunlight and nice spring weather usually experienced in Finland in July (if lucky). What would be a better way to start the spring than by taking a two-month headstart (in tan and otherwise) from others in this action-packed metropol?
I send you all sunny greetings and wish an excellent beginning of the week!
Two weeks ago before leaving, I was comparing the weather forecasts for Helsinki and Barcelona and the weather seemed similar. As long as only the daily minimum was considered. Both Barcelona and Helsinki had low's around +2 celcius. However, for Helsinki this was also the maximum while in Barcelona the max was around +15 degrees.
Ever since, the difference has been constantly growing. The current lows here are around 5-8 degrees and hi's closer to 20. Today we did a 4-hour afternoon paseo from our apartment through Ciutadella park, Barceloneta, Maremagnum, Las Ramblas and Barrio Gotic back to L'Eixample and the crib. The sun was shining brightly the whole trip and the thermometer next to the Columbus monument gave lovely digits of +23 around 4 o'clock in the afternoon. The weather has been as such for the past two weeks and is just getting better and better every day. Given this in the north of Spain, it's no wonder that so many retired Finns opt to spend their winter's in Costa del Sol instead of beloved Finlandia.
To be fair, it has been abnormally warm in Barcelona lately. Locals have said that normally weather of this kind is experience rather late February or early March instead of mid-January. This time I am not complaining, but aparently the global warming does have its effects on the relatively short Mediterranean winter as well. Breezes of coldness can be still felt at night, after sun setting and in shadow. However, I've survived fine with shirt and light jacket day in and night out.
I know that there are many of you still wondering whether to come to Barcelona and if yes, when. My advice to you is: come now! Forget about May, come in March or even February. While in north the weather is still wintery or at least chilly, here you get to enjoy 8 hours of sunlight and nice spring weather usually experienced in Finland in July (if lucky). What would be a better way to start the spring than by taking a two-month headstart (in tan and otherwise) from others in this action-packed metropol?
I send you all sunny greetings and wish an excellent beginning of the week!
maanantai 21. tammikuuta 2008
Sääriä, siivoojia ja sijoituksia.
Loistavaa alkanutta viikkoa kaikille sinne näyttöpäätteiden ääreen.
Täällä on nyt ensimmäinen viikko takana ja elämä on asettunut pikkuhiljaa villisti virtaaviin uomiinsa. Keskiviikkona alkaneen kielikurssin myötä sain luotua ensimmäisiä kontakteja elämään Barcelonassa ja torstaista eiliseen asti loppuviikko menikin Barcelonan kulttuuri- ja iltaelämän tarjontaan tutustuessa.
Torstaina meillä oli vaihtareiden tervetuloillallinen, joka alkoi paikalliseen illallisaikaan 22.30. Syötyämme pari tuntia 10 euron buffetia ja nautittuamme (melko pahoista) 3 euron pöytäviineistä ilta jatkui L'Illa ostoskeskuksen alla sijaitsevaan Bikini Bariin. Baariin paineltiin lentokenttäterminaaleissa olevien tunnelien tapaista tunnelia pitkin ja alhaalla baari jakautui kolmeen: latino- ja housepuoliin sekä drinkkibaariin. Vietimme iltaa vaihtareiden ja illan järjestäneiden paikallisten kanssa lattaripuolella. Joskus puoli kolmeen aikaa istuessani juuri tilaamani oluen seurassa baaritiskillä, tapahtui kummia. Tanssilattian valot välkkyivät kuin valomerkissä ikään (jota tietty ihmettelimme, eihän sen ollut aika tulla vielä pariin kolmeen tuntiin). Tämän jälkeen tapahtui seuraavaa: Jostain baarin puolelta hyppäsi tiskille vanhan ajan lentoemännäksi, tosin vähäpukeiseksi sellaiseksi, pukeutunut nainen ja pian hänen perässään kolme naista ja yksi mies lisää. Samaan aikaan seinä baariin kahden puolen välissä nousi ylös, katosi jonnekin rakenteisiin ja paljasti toisen tanssilattian jossa niin ikään oli neljä naista ja yksi mies tanssimassa baaritiskillä. Tila muuttui siis yhdeksi ja baaritiski jäi puolikaareksi tilan keskellä. Just kohdalleni sattui yksi tanssijoista niin että olueni jäi kirjaimellisesti jalkojen väliin. Ihmettelin siinä sitten yhtä pari sääriä noin 5 minuuttia jonka jälkeen esitanssijat hyppäsivät tiskiltä takaisin sinne mistä olivat tulleet, seinä laskeutui alas ja lattarimeno jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ilmeisesti myöhemmin illalla samat tanssijat esiintyivät vielä housepuolella, mutta itse en heitä enää nähnyt vaan otin apostolin kyydin kotiin neljän aikoihin. Kaiken kaikkiaan ilta oli hauska ja hiukan huvittavakin avaus Barcelonaan yöelämään.
Seuraavan iltana kiersimme Bornin ja Barrio Goticin pieniä tapas- ja olutpaikkoja sekalaisella seurakunnalla joka sisälsi parhaimmillaan kymmenen ihmistä yhdeksästä eri maasta/paikasta: suomalainen, saksalainen, hollantilainen (x2), itävaltalainen, kolumbialainen, galicialainen, katalonialainen (ok, no nämä olivat Espanjasta mutta eri maakunnista, joilla molemmilla on vahva oma identiteetti), italialainen sekä marokkolainen. Illan hauskin episodi tapahtui pienessä baarissa plaza Orwellin, joka tunnetaan paremmin Plaza Tripinä sen nurkilla pyörivien puistokemistien ja pillerinpyörittäjien takia, laidalla. Viereisestä pöydästä lähti skeittariporukka (joita Barcelonassa riittää aika paljonkin) ja yllättäen pöytään istahti kaksi vanhempaa herraa kumpikin pukeutuneena BcNetan, eli paikallisen puhtaanapitolaitoksen, neonkeltaisiin haalareissa. Kaverit olivat päättäneet poiketa työvuoron puitteissa parille virkistävälle ja yhdet isot huitaistuaan jatkoivat töitä. En tiedä, mikä on yleinen käytäntö Helsingin ja Tampereen kaupungin työntekijöiden osalta, mut ilmeisesti täällä se ei ole ihan niin justiinsa.
Tiina, joka on kämppikseni ja vaihdossa myös ESADEssa tämän kevään sekä Terhi joka on ollut täällä puolitoista vuotta sitten ja jonka kautta tämä asunto löytyi, saapuivat sunnuntaina aamusta. Laitommekin eilen viikon pakettiin katsomalla Barcan (joka viittaa siis vain ja ainostaan fudisjoukkueeseen, ei kaupunkiin) kotipeliä eräässä baarissa, joka oli aikanaan Terhin vakiopaikka tuossa parin korttelin päässä. Paikan nimi on Dow Jones ja se on henkeen ja vereen business. Eli juomat ovat ns. pörssissä ja niiden hinnat elävät suosion mukaan. Ostetuimpien hinnat siis nousevat ja vähemmän kysyttyjen laskevat. Toisin sanoen, kyseisessä baarissa on mahdollista tehdä hyviä sijoituksia kuin paraskin pörssihai. Itselleni ilta jäi plussan puolella, sillä ostin ensimmäisen tuoppini juuri ennen kuin hinta pomppasi 80 sentillä ja toisen heti pörssiromahduksen jälkeen jolloin sain sen polkuhintaan alle 3 eurolla. Vielä kun Barcelonakin voitti pelinsä 1-0, oli reissu erittäin onnistunut urheilullisesti ja sijoitusmielessä:)
Eli tälläisiä kulttuurikuulumisia viime viikolta. Palaan asiaan taas piakkoin, hasta la vista!
Täällä on nyt ensimmäinen viikko takana ja elämä on asettunut pikkuhiljaa villisti virtaaviin uomiinsa. Keskiviikkona alkaneen kielikurssin myötä sain luotua ensimmäisiä kontakteja elämään Barcelonassa ja torstaista eiliseen asti loppuviikko menikin Barcelonan kulttuuri- ja iltaelämän tarjontaan tutustuessa.
Torstaina meillä oli vaihtareiden tervetuloillallinen, joka alkoi paikalliseen illallisaikaan 22.30. Syötyämme pari tuntia 10 euron buffetia ja nautittuamme (melko pahoista) 3 euron pöytäviineistä ilta jatkui L'Illa ostoskeskuksen alla sijaitsevaan Bikini Bariin. Baariin paineltiin lentokenttäterminaaleissa olevien tunnelien tapaista tunnelia pitkin ja alhaalla baari jakautui kolmeen: latino- ja housepuoliin sekä drinkkibaariin. Vietimme iltaa vaihtareiden ja illan järjestäneiden paikallisten kanssa lattaripuolella. Joskus puoli kolmeen aikaa istuessani juuri tilaamani oluen seurassa baaritiskillä, tapahtui kummia. Tanssilattian valot välkkyivät kuin valomerkissä ikään (jota tietty ihmettelimme, eihän sen ollut aika tulla vielä pariin kolmeen tuntiin). Tämän jälkeen tapahtui seuraavaa: Jostain baarin puolelta hyppäsi tiskille vanhan ajan lentoemännäksi, tosin vähäpukeiseksi sellaiseksi, pukeutunut nainen ja pian hänen perässään kolme naista ja yksi mies lisää. Samaan aikaan seinä baariin kahden puolen välissä nousi ylös, katosi jonnekin rakenteisiin ja paljasti toisen tanssilattian jossa niin ikään oli neljä naista ja yksi mies tanssimassa baaritiskillä. Tila muuttui siis yhdeksi ja baaritiski jäi puolikaareksi tilan keskellä. Just kohdalleni sattui yksi tanssijoista niin että olueni jäi kirjaimellisesti jalkojen väliin. Ihmettelin siinä sitten yhtä pari sääriä noin 5 minuuttia jonka jälkeen esitanssijat hyppäsivät tiskiltä takaisin sinne mistä olivat tulleet, seinä laskeutui alas ja lattarimeno jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ilmeisesti myöhemmin illalla samat tanssijat esiintyivät vielä housepuolella, mutta itse en heitä enää nähnyt vaan otin apostolin kyydin kotiin neljän aikoihin. Kaiken kaikkiaan ilta oli hauska ja hiukan huvittavakin avaus Barcelonaan yöelämään.
Seuraavan iltana kiersimme Bornin ja Barrio Goticin pieniä tapas- ja olutpaikkoja sekalaisella seurakunnalla joka sisälsi parhaimmillaan kymmenen ihmistä yhdeksästä eri maasta/paikasta: suomalainen, saksalainen, hollantilainen (x2), itävaltalainen, kolumbialainen, galicialainen, katalonialainen (ok, no nämä olivat Espanjasta mutta eri maakunnista, joilla molemmilla on vahva oma identiteetti), italialainen sekä marokkolainen. Illan hauskin episodi tapahtui pienessä baarissa plaza Orwellin, joka tunnetaan paremmin Plaza Tripinä sen nurkilla pyörivien puistokemistien ja pillerinpyörittäjien takia, laidalla. Viereisestä pöydästä lähti skeittariporukka (joita Barcelonassa riittää aika paljonkin) ja yllättäen pöytään istahti kaksi vanhempaa herraa kumpikin pukeutuneena BcNetan, eli paikallisen puhtaanapitolaitoksen, neonkeltaisiin haalareissa. Kaverit olivat päättäneet poiketa työvuoron puitteissa parille virkistävälle ja yhdet isot huitaistuaan jatkoivat töitä. En tiedä, mikä on yleinen käytäntö Helsingin ja Tampereen kaupungin työntekijöiden osalta, mut ilmeisesti täällä se ei ole ihan niin justiinsa.
Tiina, joka on kämppikseni ja vaihdossa myös ESADEssa tämän kevään sekä Terhi joka on ollut täällä puolitoista vuotta sitten ja jonka kautta tämä asunto löytyi, saapuivat sunnuntaina aamusta. Laitommekin eilen viikon pakettiin katsomalla Barcan (joka viittaa siis vain ja ainostaan fudisjoukkueeseen, ei kaupunkiin) kotipeliä eräässä baarissa, joka oli aikanaan Terhin vakiopaikka tuossa parin korttelin päässä. Paikan nimi on Dow Jones ja se on henkeen ja vereen business. Eli juomat ovat ns. pörssissä ja niiden hinnat elävät suosion mukaan. Ostetuimpien hinnat siis nousevat ja vähemmän kysyttyjen laskevat. Toisin sanoen, kyseisessä baarissa on mahdollista tehdä hyviä sijoituksia kuin paraskin pörssihai. Itselleni ilta jäi plussan puolella, sillä ostin ensimmäisen tuoppini juuri ennen kuin hinta pomppasi 80 sentillä ja toisen heti pörssiromahduksen jälkeen jolloin sain sen polkuhintaan alle 3 eurolla. Vielä kun Barcelonakin voitti pelinsä 1-0, oli reissu erittäin onnistunut urheilullisesti ja sijoitusmielessä:)
Eli tälläisiä kulttuurikuulumisia viime viikolta. Palaan asiaan taas piakkoin, hasta la vista!
tiistai 15. tammikuuta 2008
Hola!
Hola!
That's hi for Spanish. And for Catalan as well. Being the one of the two words I know in the preferred language of Barcelona and area of Catalonia. Which is where I am now. And like the last two times being abroad for a longer period, I am blogging once again. Like from Canada, I'll mix the English and Finnish, depending on the subject and my mood. But I promise to treat both languages equally, so all of you have something interesting to read every now and then (once a week maybe?)
Like couple of years ago in Argentina, I am here to do my exchange. It is part of my CEMS studies that I am completing together with my Master studies in Helsinki School of Economics. The exchange will last for this spring semester, from January until May and consists of few courses, a business project done for a local company, language course and a seminar on certain subject. I'll get back to the school issues as soon as I've got into them more myself.
So, here I am. In the city of Barcelona that has been around in a form or another for couple of thousands years. Originally called Barcino at the time when Christ was still among us mortals, the city has had significant importance during many periods of its existence. And now, the city has a great importance in my personal life as I am to stay here until May. From now on, I'll be blogging from the very centre of the city. For those who know the city better from the corner of Avenida Diagonal and Carrer del Bruc, just across from Casa Les Punxes. For those who do not know so well, but still a bit: Only few blocks west from Sagrada Familia, the funny looking church designed by Gaudi. I'll be writing about the happenings, feelings and thoughts related to this city, my exchange and general things going on. So, but this to your favorites or RSS feed or similar and keep your eyes for the coming action.
Adieu!
That's hi for Spanish. And for Catalan as well. Being the one of the two words I know in the preferred language of Barcelona and area of Catalonia. Which is where I am now. And like the last two times being abroad for a longer period, I am blogging once again. Like from Canada, I'll mix the English and Finnish, depending on the subject and my mood. But I promise to treat both languages equally, so all of you have something interesting to read every now and then (once a week maybe?)
Like couple of years ago in Argentina, I am here to do my exchange. It is part of my CEMS studies that I am completing together with my Master studies in Helsinki School of Economics. The exchange will last for this spring semester, from January until May and consists of few courses, a business project done for a local company, language course and a seminar on certain subject. I'll get back to the school issues as soon as I've got into them more myself.
So, here I am. In the city of Barcelona that has been around in a form or another for couple of thousands years. Originally called Barcino at the time when Christ was still among us mortals, the city has had significant importance during many periods of its existence. And now, the city has a great importance in my personal life as I am to stay here until May. From now on, I'll be blogging from the very centre of the city. For those who know the city better from the corner of Avenida Diagonal and Carrer del Bruc, just across from Casa Les Punxes. For those who do not know so well, but still a bit: Only few blocks west from Sagrada Familia, the funny looking church designed by Gaudi. I'll be writing about the happenings, feelings and thoughts related to this city, my exchange and general things going on. So, but this to your favorites or RSS feed or similar and keep your eyes for the coming action.
Adieu!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)