On Wednesday, I did see Xavi score against Valencia at the last minute in the 1st semifinal of Copa del Rey. Game ended 1-1, you just can't believe how much we shouted: Barca, Barca, Baaarcaaaa!
Yesterday I was in Spain, Switzerland and Finland. Now I am in Helsinki for the weekend. The morning was nice with few minus degrees and sunshine. Now it's all about slush and wet snow coming down from gray sky. Not much of a winter...
Anyway, as I won't writing about Barcelona this weekend, I wanted to give some weekend readings in form of blogs that I follow. Here are three of those, all related to travelling.
Vaovao Malagasy
Hilkka, Hanna's sister, who is in exchange at the southern end of Africa, in the place we all now from the movie: Madagascar. You can read hear experiences in Finnish from Vaovao Gasy
Elina Matkalla
Elina, who I got to know during our stay in Argentina is outside of Finland even more than I am. Just off from Switzerland, on her way to Chile. More about tha tin Finnish at Elina matkalla
Aika Jana
Antti, a fellow student from HSE with whom I had the pleasure to work on the BCG case competition last fall, is currently residing in Kingston, Ontario. Just a big stones throw from my last summer's location! Anyway, he's writing a very interesting and entertaining blog from Canada, in Finnish. To see more, go to Aika Jana.
The travels of Sol
Sol, that I met last summer in Canada and last time saw in a small corner bar in New York, has been ever since in Israel. His experiences and thoughts about the "Holy land" are found at The travels of Sol.
And from Barcelona, also my house- and classmate Tiina is publishing her own stories at here.
So, that is for now, more next time.
perjantai 29. helmikuuta 2008
sunnuntai 24. helmikuuta 2008
User update 1.01
Based on the feedback received from our international clientele (Thanks Sol;D) I've decided to update the blog to more user-friendly version for the non-Finnish speakers. I've tagged all the entries written in English, so by clicking that tag you can see them all, skipping all the Finnish mumbojumbo at once. Also if there is going to be all-pictures entries, I'll tag them with "photos" for your convinience.
Not much others news from Barcelona. The week has been bit chilly, full of school work and top of it I've suffering from a flu since last Saturday. There's a big Barca game coming up next Wednesday, as they meet Valencia in the 1st semifinal of Copa del Rey. Fortunately we do have the tickets for that:D On Thursday, I'll be flying to Finland for a long weekend, so it might be that you won't hear anything about me in English for a while. But as you'll never know, remember to check back soon!:D
Not much others news from Barcelona. The week has been bit chilly, full of school work and top of it I've suffering from a flu since last Saturday. There's a big Barca game coming up next Wednesday, as they meet Valencia in the 1st semifinal of Copa del Rey. Fortunately we do have the tickets for that:D On Thursday, I'll be flying to Finland for a long weekend, so it might be that you won't hear anything about me in English for a while. But as you'll never know, remember to check back soon!:D
perjantai 15. helmikuuta 2008
Latin pop.
Is just incredible. I just spent 15 minutes watching Sol Latino tv channel, that shows latin artists, mainly boy bands and men with guitar combinations. As I was enjoying my time and having a good laugh, I want to share some of these partystarters with you as well.
Buen Color - Cuéntame
This video is actually quite lame as compared to the sailor themed "Ámame" that I just saw. Unfortunately, I didn't manage to google it from web, so you have to settle for this.
Barrio Boyzz - This is how we roll
Ok, this is already a one step up. Classic 5 man group singing. This song is in English, but I choosed it for the rap-influenced stylish video and 90's g-funkish influence:D For more Latin twist, try "Eres asi".
Angel Lopez - Elegiste perder.
This one just dropped our jaws. It's a sad love song performed by a man with a guitar (actually no guitar involved, but just to distinguish a solo singer from boy bands:D). The video is just incredible. Just gotta love a guy that prepares fruit platter! The girl is quite a hater though....
By now, I'm sure that there's one or more wondering: "Where the hell all these bands pop up?". Short answer: Puerto Rico. The world's maybe longest existing boy band is originally Spanish-origin, a master plan of Puerto Rican music producer. Since 1977, Menudo has been on and off the latin music lists. The members have changed incredibly many times, as Wiki knows. Also Ricky Martin was a member of the group in the 80's and to appreciate his career and work for latin pop music, I decided to post this English-language Menudo hit from 1985 when Ricky was still in the posse.
Menudo - Hold me
Have a groovy weekend!
Buen Color - Cuéntame
This video is actually quite lame as compared to the sailor themed "Ámame" that I just saw. Unfortunately, I didn't manage to google it from web, so you have to settle for this.
Barrio Boyzz - This is how we roll
Ok, this is already a one step up. Classic 5 man group singing. This song is in English, but I choosed it for the rap-influenced stylish video and 90's g-funkish influence:D For more Latin twist, try "Eres asi".
Angel Lopez - Elegiste perder.
This one just dropped our jaws. It's a sad love song performed by a man with a guitar (actually no guitar involved, but just to distinguish a solo singer from boy bands:D). The video is just incredible. Just gotta love a guy that prepares fruit platter! The girl is quite a hater though....
By now, I'm sure that there's one or more wondering: "Where the hell all these bands pop up?". Short answer: Puerto Rico. The world's maybe longest existing boy band is originally Spanish-origin, a master plan of Puerto Rican music producer. Since 1977, Menudo has been on and off the latin music lists. The members have changed incredibly many times, as Wiki knows. Also Ricky Martin was a member of the group in the 80's and to appreciate his career and work for latin pop music, I decided to post this English-language Menudo hit from 1985 when Ricky was still in the posse.
Menudo - Hold me
Have a groovy weekend!
keskiviikko 13. helmikuuta 2008
Kaupunkikin voi olla innovatiivinen....
The Economistin "World in 2008" - numerossa New Yorkin pormestari Michael Bloomberg kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin suurkaupunkien kasvavasta merkityksestä maailman voimavaroina. Bloomberg on itse kunnostautunut New Yorkissa monellakin saralla pormestarina. Myös täällä Barcelonassa erään esittelytilaisuuden yhteydessä sanottiin että nykyajan kaupungit kilpailevat keskenään parhaista osaajista ja yrityksistä. Tämän takia esim. kulttuurin, arkkitehtuurin ja taiteen edistäminen ovat asioita joihin jokaisen oikean metropolin kannattaa panostaa perusasioiden ohella. Barcelonahan koki aikamoisen muodonmuutoksen 92 olympialaisten yhteydessä ja on sen jälkeen ollut yksi Euroopan keskeisistä metropoleista.
Kaupungissa paikallinen kaupunki- ja aluehallinto näkyy ja kuuluu monessa. Aiemmin kirjoittelin olutta nauttivista siivoojista, mutta keskeisin palvelu minulle on ehkä ollut julkinen liikenne. Koska asun keskustassa, on moni asia ihan kohtuullisen kävelyn päässä. Parin viime viikon pääasiallinen ohjelma on kumminkin ollut koulussa alkaneet kurssit, niihin liittynyt oheissäätö sekä tietty matkustaminen. Aamuruuhkassa meiltä menee koululle päälle 45 min bussilla tai kahdella, riippuen siitä kuinka paljon haluaa kävellä. Paluu harvemmin on sen nopeampi, joten pari tuntia on joka päivä varattava edestakaiseen reissaamiseen.
Tarkoituksenani olisikin alkaa hyödyntämään Barcelonan kaupungin ehkä nerokkainta palvelua, Bicingiä. Kyseessä on vuokrapyöräsysteemi, jossa 24 euron vuosimaksun maksamalla saa itselleen Bicing-kortin, jolla pystyy lunastamaan itselleen käyttöön pyörän kaupungin kymmenistä Bicing-telineistä. Pyörä on tarkoitettu nimenomaan pendelöitiin paikasta toiseen ja näin ollen sen käyttö on ilmaista ensimmäisen puoli tuntia ja tämän jälkeen käyttö maksaa nimellisen summan (jotain 20-50 sentin välillä) jokaiselta kymmeneltä minuutilta aina kahteen tuntiin asti. Tämän jälkeen pyörä on palautettava räkkiin tai alkaa juoksemaan astetta kovempi rankaisumaksu. Asemia on siis aivan jokapuolella kaupunkia ja pyörän voi lunastaa mistä vain ja jättää minne vain. Palvelu toimii viikolla 5.00-24.00 ja pe-la päivinä kellon ympäri, eli about samoilla aikatauluilla kuin metro. Asiaa sivuten: toisin Suomen vastaava, tunnistaa paikallinen julkinen liikenne sen tosiasian että ihmiset liikkuvat myös yöllä, erityisesti viikonloppuisin, ja tarjoavat palveluita sen mukaan.
Bicing on siis käytännössä Helsingin pyöräpalvelu potenssiin 10. Erityisen kätevän siitä tekee se että ei ole sidoksissa pyörään millään tavoin. Toisin kuin oman pyörän kanssa, ei tarvitse huolehtia huolloista tai varkauksista vaan voi käyttää pyörää tarvitessaan ja päästä helposti paikasta toiseen. Bicingin hankkimisesta tekee ajankohtaisen vielä se, että kaupungin bussikuskit ovat lakkoilleet ja meinaavat olla lakossa maaliskuun ensimmäisen viikon, joka meinaa minulle siis a) bicingiä b) yli tunnin kävelyä c) vajaan tunnin metroa tai d) kympin taksimatkaa koululle. Mainittakoon vielä, että mm. Lontoo on kopioimassa Barcelonan systeemiä ja aloittamassa omaa palveluaan lähiaikoina.
Lisää innovatiivista kaupungeista voi katsella esim. Global city käsitteen alta Wikipediasta, joka tarjoaa mielenkiintoista lisätietoa. Listan melko ennalta-arvattava maailman metropolien kärki on Lontoo, Nyki, Pariisi ja Tokio 12:lla pisteellä full service world cities luokassa. Omista asuinpaikoistani Toronto rankataan korkeimmalle major world city luokkaan 8 pisteellä, minor world cities luokan 4 pistettä tulee sekä Barcelonalle ja Buenos Airesille ja Helsingilläkin on 3 pistettä joka on yhtä kuin "strong evidence of world city formation". Tamperetta ja Mikkeliä tältä listalta on ehkä turha sen enempää etsiä:D
Tästähän voisi aloittaa vaikka uuden kilpailuhenkisen pistekeräilyn. Jokaisesta vieraillusta kaupungista saa pisteitä ja niissä vietetyn ajan mukaan vielä kertoimia. Jotta saldo ei karttuisi liian nopeasti, saisi täydet pisteet vaikka 30 päivän mukaan. Eli 3 päivän reissu Nykiin kartoittaisi saldoa 1.2 pistettä, kun Helsingissä saman määrän saamiseen menisi 12 päivää. Kaupunkeja verrattaessa ei kyllä kuulosta ihan tasapainoiselta järjestelmältä, joku muu voinee kehitää eteenpäin... Bonuksia voisi tulla vaikka aina sitä mukaa kun on saanut haltuunsa jonkun luokan kaikki kaupungit.
Mainittakoon että tänään tuli kuukausi täyteen Barcelonaa, joten pistesaldoni täältä kasvoi jo yli neljän. Nyt taitaa olla past my bedtime, joten palailen kuukausipäivän tunnelmiin lähiaikoina.
Kaupungissa paikallinen kaupunki- ja aluehallinto näkyy ja kuuluu monessa. Aiemmin kirjoittelin olutta nauttivista siivoojista, mutta keskeisin palvelu minulle on ehkä ollut julkinen liikenne. Koska asun keskustassa, on moni asia ihan kohtuullisen kävelyn päässä. Parin viime viikon pääasiallinen ohjelma on kumminkin ollut koulussa alkaneet kurssit, niihin liittynyt oheissäätö sekä tietty matkustaminen. Aamuruuhkassa meiltä menee koululle päälle 45 min bussilla tai kahdella, riippuen siitä kuinka paljon haluaa kävellä. Paluu harvemmin on sen nopeampi, joten pari tuntia on joka päivä varattava edestakaiseen reissaamiseen.
Tarkoituksenani olisikin alkaa hyödyntämään Barcelonan kaupungin ehkä nerokkainta palvelua, Bicingiä. Kyseessä on vuokrapyöräsysteemi, jossa 24 euron vuosimaksun maksamalla saa itselleen Bicing-kortin, jolla pystyy lunastamaan itselleen käyttöön pyörän kaupungin kymmenistä Bicing-telineistä. Pyörä on tarkoitettu nimenomaan pendelöitiin paikasta toiseen ja näin ollen sen käyttö on ilmaista ensimmäisen puoli tuntia ja tämän jälkeen käyttö maksaa nimellisen summan (jotain 20-50 sentin välillä) jokaiselta kymmeneltä minuutilta aina kahteen tuntiin asti. Tämän jälkeen pyörä on palautettava räkkiin tai alkaa juoksemaan astetta kovempi rankaisumaksu. Asemia on siis aivan jokapuolella kaupunkia ja pyörän voi lunastaa mistä vain ja jättää minne vain. Palvelu toimii viikolla 5.00-24.00 ja pe-la päivinä kellon ympäri, eli about samoilla aikatauluilla kuin metro. Asiaa sivuten: toisin Suomen vastaava, tunnistaa paikallinen julkinen liikenne sen tosiasian että ihmiset liikkuvat myös yöllä, erityisesti viikonloppuisin, ja tarjoavat palveluita sen mukaan.
Bicing on siis käytännössä Helsingin pyöräpalvelu potenssiin 10. Erityisen kätevän siitä tekee se että ei ole sidoksissa pyörään millään tavoin. Toisin kuin oman pyörän kanssa, ei tarvitse huolehtia huolloista tai varkauksista vaan voi käyttää pyörää tarvitessaan ja päästä helposti paikasta toiseen. Bicingin hankkimisesta tekee ajankohtaisen vielä se, että kaupungin bussikuskit ovat lakkoilleet ja meinaavat olla lakossa maaliskuun ensimmäisen viikon, joka meinaa minulle siis a) bicingiä b) yli tunnin kävelyä c) vajaan tunnin metroa tai d) kympin taksimatkaa koululle. Mainittakoon vielä, että mm. Lontoo on kopioimassa Barcelonan systeemiä ja aloittamassa omaa palveluaan lähiaikoina.
Lisää innovatiivista kaupungeista voi katsella esim. Global city käsitteen alta Wikipediasta, joka tarjoaa mielenkiintoista lisätietoa. Listan melko ennalta-arvattava maailman metropolien kärki on Lontoo, Nyki, Pariisi ja Tokio 12:lla pisteellä full service world cities luokassa. Omista asuinpaikoistani Toronto rankataan korkeimmalle major world city luokkaan 8 pisteellä, minor world cities luokan 4 pistettä tulee sekä Barcelonalle ja Buenos Airesille ja Helsingilläkin on 3 pistettä joka on yhtä kuin "strong evidence of world city formation". Tamperetta ja Mikkeliä tältä listalta on ehkä turha sen enempää etsiä:D
Tästähän voisi aloittaa vaikka uuden kilpailuhenkisen pistekeräilyn. Jokaisesta vieraillusta kaupungista saa pisteitä ja niissä vietetyn ajan mukaan vielä kertoimia. Jotta saldo ei karttuisi liian nopeasti, saisi täydet pisteet vaikka 30 päivän mukaan. Eli 3 päivän reissu Nykiin kartoittaisi saldoa 1.2 pistettä, kun Helsingissä saman määrän saamiseen menisi 12 päivää. Kaupunkeja verrattaessa ei kyllä kuulosta ihan tasapainoiselta järjestelmältä, joku muu voinee kehitää eteenpäin... Bonuksia voisi tulla vaikka aina sitä mukaa kun on saanut haltuunsa jonkun luokan kaikki kaupungit.
Mainittakoon että tänään tuli kuukausi täyteen Barcelonaa, joten pistesaldoni täältä kasvoi jo yli neljän. Nyt taitaa olla past my bedtime, joten palailen kuukausipäivän tunnelmiin lähiaikoina.
maanantai 11. helmikuuta 2008
World is a ball.
The title works better in Finnish (Maa on pallo) but as I decided to write this post in English, let it be.
It's interesting how all my longer trips abroad have been influenced by football. In Argentina, it was bigger than life and also in Toronto TFC and U-21 world championships offered great moments of the game. The story here in Barcelona has been quite similar. Who ever claimed first that football is the king of sports, was absolutely right.
Just now I am sitting in our living room, watching a talk show about weekend's games and writing this blog. Even though my 3-year football career ten something years ago was not very successful and the relation has never been very passionate, I must admit that slowly but surely I've really started to love the game.
For example during the past couple of weeks, I've already seen Barca, a club that has a highly interesting history-wise and represents excellent football with great players, win over Valladolid at Camp Nou, watch various games from television and played football during weekends. I strongly believe that is due to the influence around me. As others are so passionate about the game, my options are either to bail out or join the crown.
Living with Jussi in Argentina was a great prelude to the life of a football fan, but my new flatmate probably tops even him. Bojan, a Dutch guy of Bosnian origin from our school moved into our apartment yesterday. In short, he described himself "as one that goes to school and the rest of the time plays football". Bojan brought 4 pairs of shoes with him, all meant for playing football of some type. He also brought a Playstation 2, equipped with Pro Evolution Soccer 6. In short, his passion to the game is something I can just appreciate.
Yesterday we had a perfect Sunday. The day started around 11.00 as Bojan moved in. By 13.00 we were already at the ferrocarril station of Montjuïc waiting for our friends in order to go play football on a school field next to the Joan Miro Museum on Montjuïc. For about three hours, we played together with Moroccan youngsters on small asphalt field that demands a lots of technique. Good for my development in other words:D After the game, Jason from Holland and Hicham, Moroccan-born, but basically a Spaniard gave us two hours to go home to eat and have a shower. After that we were supposed to be at Hicham's relatives Moroccan restaurant to see the final of African Cup. So, there we were, spending two hours drinking mint tea and watching Egypt win over Ghana. The victory was celebrated by a big bunch of Moroccans, while I said bye to the guys and Keelyn (being the only girl in the place) and returned to house. However, before getting to sleep, we still played couple PES matches with Bojan. Quickly summed up, I spent more than half of the day with football yesterday.
This is of course little as compared to the others. Just a week ago the guys spent the whole Sunday watching football. First, Ajax game from Holland, then Barcelona here in Spain and finally Marseille from France. Despite of it, I guess I'm starting to catch up. Today I spent the bus ride to school reading the news of past weekend's games and in the afternoon went to buy tickets to the Copa del Rey semifinal where Barcelona meets Valencia and like wrote in the beginning, just finished watching a football talk show. Even though it's almost time to bed, I guess I still challenge Bojan who just return home from playing indoor football for one PES game.
For your enjoyment, here's couple of photos by courtesy of Tiina (http://www.tiinabarcelona.blogspot.com/) from our previous trip to Camp Nou. Barca's slogan is "More than a club" and for those you out there in Finland and maybe Canada, who get more aroused by hockey than football, I can only recommend rooting for Barca. Because besides handball, basketball, baseball and other sports, they also have their own "professional" ice hockey team.
Herald of Finnish fanclub of FC Barcelona and latest recruit at Nou Camp
Camp Nou
Passion!
Penalty kick by Messi. No goal this time.
It's interesting how all my longer trips abroad have been influenced by football. In Argentina, it was bigger than life and also in Toronto TFC and U-21 world championships offered great moments of the game. The story here in Barcelona has been quite similar. Who ever claimed first that football is the king of sports, was absolutely right.
Just now I am sitting in our living room, watching a talk show about weekend's games and writing this blog. Even though my 3-year football career ten something years ago was not very successful and the relation has never been very passionate, I must admit that slowly but surely I've really started to love the game.
For example during the past couple of weeks, I've already seen Barca, a club that has a highly interesting history-wise and represents excellent football with great players, win over Valladolid at Camp Nou, watch various games from television and played football during weekends. I strongly believe that is due to the influence around me. As others are so passionate about the game, my options are either to bail out or join the crown.
Living with Jussi in Argentina was a great prelude to the life of a football fan, but my new flatmate probably tops even him. Bojan, a Dutch guy of Bosnian origin from our school moved into our apartment yesterday. In short, he described himself "as one that goes to school and the rest of the time plays football". Bojan brought 4 pairs of shoes with him, all meant for playing football of some type. He also brought a Playstation 2, equipped with Pro Evolution Soccer 6. In short, his passion to the game is something I can just appreciate.
Yesterday we had a perfect Sunday. The day started around 11.00 as Bojan moved in. By 13.00 we were already at the ferrocarril station of Montjuïc waiting for our friends in order to go play football on a school field next to the Joan Miro Museum on Montjuïc. For about three hours, we played together with Moroccan youngsters on small asphalt field that demands a lots of technique. Good for my development in other words:D After the game, Jason from Holland and Hicham, Moroccan-born, but basically a Spaniard gave us two hours to go home to eat and have a shower. After that we were supposed to be at Hicham's relatives Moroccan restaurant to see the final of African Cup. So, there we were, spending two hours drinking mint tea and watching Egypt win over Ghana. The victory was celebrated by a big bunch of Moroccans, while I said bye to the guys and Keelyn (being the only girl in the place) and returned to house. However, before getting to sleep, we still played couple PES matches with Bojan. Quickly summed up, I spent more than half of the day with football yesterday.
This is of course little as compared to the others. Just a week ago the guys spent the whole Sunday watching football. First, Ajax game from Holland, then Barcelona here in Spain and finally Marseille from France. Despite of it, I guess I'm starting to catch up. Today I spent the bus ride to school reading the news of past weekend's games and in the afternoon went to buy tickets to the Copa del Rey semifinal where Barcelona meets Valencia and like wrote in the beginning, just finished watching a football talk show. Even though it's almost time to bed, I guess I still challenge Bojan who just return home from playing indoor football for one PES game.
For your enjoyment, here's couple of photos by courtesy of Tiina (http://www.tiinabarcelona.blogspot.com/) from our previous trip to Camp Nou. Barca's slogan is "More than a club" and for those you out there in Finland and maybe Canada, who get more aroused by hockey than football, I can only recommend rooting for Barca. Because besides handball, basketball, baseball and other sports, they also have their own "professional" ice hockey team.
Herald of Finnish fanclub of FC Barcelona and latest recruit at Nou Camp
Camp Nou
Passion!
Penalty kick by Messi. No goal this time.
lauantai 9. helmikuuta 2008
Töiden haku on lähinnä...
turhaa. Ainakin netin kautta. Muistan jonkun sanoneen että monen yrityksen nettihaut ovat vain muodon vuoksi eikä sieltä ketään oikeasti rekrytoida. Niin tai näin, olen tällä viikolla täytellyt muutamia työhakemuksia silmälläpitäen ensi kesää ja tullut lopputulokseen että hakuprosessin ensimmäinen vaihe monilla yrityksillä on täyttä turhuutta ja resurssien tuhlausta sekä yrityksen että varsinkin työnhakijan puolelta.
Jokaisella yrityksellä tuntuu nykyään olevan oma webtila jossa töitä haetaan. Jokaisessa tilassa pääsee aina ensiksi täyttämään normaalit yhteys- ja muut perustiedot. Sen jälkeen usein pääsee valitsemaan sekalaisista ja epäselvistä dropdown valikoista aiempaa työkokemusta ja opiskelua koskevia tietoa. Usein käytössä on vapaa boksi tai kaksi johon pitää vielä listailla saavutuksia ja työtehtäviä. Tämän jälkeen päätyy sitten usein sivulle, jossa vihdoin viimein pääsee laittamaan sen ihan oikean työhakemuksen eli tekstinkäsittelyllä kirjoitetun personoidun (kukaanhan ei näitä massapostita, eihän?) hakukirjeen ja juuri siihen haettuun tehtävään (maisteri on maisteri, ilmaisi sen miten vaan) soveltuvaksi viilatun cv:n.
Jos pääsee. Sivujen käyttömukavuus ja -varmuus kun tuppaa olemaan lähellä nollaa. Sivuilla ei ole yleensä minkäänlaista opastusta siitä mitä tuleman pitää ja milloin. Joskus huomaa täytelleensä turhaan kaiken maailman bokseja kun kaiken olisikin voinut hoitaa sivulla 7/8 yhdellä postauksella. Välillä sivut kaatuvat mitään sanomatta ja yleensä kaiken nettilomakkeille kirjoitetun bittiavaruuteen siirtäen. Sen takia olenkin ottanut tavaksi kopioida jokaisen boksin tuotokseni vielä koneelleni just-in-case. Ja case kaatuminen onkin sattunut niin usein että olen säästänyt sillä varmaan useamman tunnin.
Upeinta tietoteknistä kehitystä työnhaun saralla pääsin kokemaan taas tänään, kun yritin uploadata pdf-muodossa hakukirjeen ja ansioluettelon erään yritykseen järjestelmään. Vaikka web 2.0 oli päivän sana jo toissa vuonna ja netin kaistaleveys ja tallennustila ovat käytännössä ilmaisia mahdollistaen Gmailin (yli 1 gb ilmaista sähköpostitilaa) ja YouTuben (streamvideota ilmaiseksi) tapaiset palvelut, se ei todellakaan näy tämän firman rekrytointisivuilla. Työnhakija voi ladata järjestelmään nimittäin korkeintaan 100 kilotavun kokoisia tiedostoja maksimissaan viisi. Eli selvällä suomella: yksi kolmasosa siitä tietomäärästä mitä mahtui vanhan ajan disketille a.k.a korpulle kokoa 1,5 megaa! Vertailun vuoksi nykyaikainen .mp3 -tiedosto vie yli 5 megaa ja useat sähköpostiliitteetkin huitelevat megan kieppeillä. Kun tila ja kaista tosiaan ovat nykyään lähes ilmaisia, en oikein näe mitään perusteltua syytä noin alhaiselle kokorajalle.
Noh, hakukirjeeni solahti läpi kivasti, mutta kaksisivuinen, täysin tekstimuotoinen mutta jonkin verran muotoiltu ansioluetteloni ei. Sen kokonaiskoko oli päätä huimaavat 120 kilotavua ja tapeltuani tunnin verran erilaisten pdf:n pienennysohjelmien kanssa ja päästyäni kokonaistulokseen 114kt, luovutin. Kopioin cv:n käsin sille varattuun tekstiboksiin. Tämän jälkeen pääsin sivulle 8, joka kiitti minua onnistuneesta hakuprosessista.
Ole hyvä vaan. Loppupeleissä nopea puolen tunnin urakka venähti yli kaksituntiseksi kun sivusto päätti vielä kaatua pariin otteeseen. Nyt on tullut siis lähetettyä hakemukset kahteen paikkaa ja suunnitteilla olisi vielä ainakin 5 lisää. Nopealla laskulla voin siis varata päälle 10 tuntia parin hakemuksen lähettämiseen helposti sähköisessä muodossa. Jos joku suunnittelee yrittäjäksi ryhtymistä, sähköisissä rekrytointijärjestelmissä voisi olla ehkä hiukan markkinarakoa. Kuinkahan paljon hukkatunteja saataisiin katoamaan jos yritykset käyttäisivät edes pääosin yhtenäistettyä järjestelmää, joka tekisi sähköisestä työnhausta miellyttävää ja mielekästä?
Ja miten tämä liittyy vaihtoon? No ei oikeastaan mitenkään, tiedän vain että moni muukin painii saman asian kanssa tällä hetkellä. On vaan turhauttavaa tuhlata kokonaisia iltapäiviä ja iltoja pienten asioiden kanssa näprätessä, kun olisi muutakin puuhaa. Väitetään että 20% ajankäytöstä tuo 80% tuloksista, joten pdf:ien pienentelyssä ja nettihauissa ei todellakaan puhuta siitä tuloksia tekevästä ajankäytöstä. Ja varsinkin kun yleinen sääntö tuntuu olevan että suurin osa työhakemuksista katoaa jonnekin nieluun, josta ei koskaan kuuluu edes kiitosta hakemuksen lähettämisestä. No ehkä se joku kerta tärppää:D
Jokaisella yrityksellä tuntuu nykyään olevan oma webtila jossa töitä haetaan. Jokaisessa tilassa pääsee aina ensiksi täyttämään normaalit yhteys- ja muut perustiedot. Sen jälkeen usein pääsee valitsemaan sekalaisista ja epäselvistä dropdown valikoista aiempaa työkokemusta ja opiskelua koskevia tietoa. Usein käytössä on vapaa boksi tai kaksi johon pitää vielä listailla saavutuksia ja työtehtäviä. Tämän jälkeen päätyy sitten usein sivulle, jossa vihdoin viimein pääsee laittamaan sen ihan oikean työhakemuksen eli tekstinkäsittelyllä kirjoitetun personoidun (kukaanhan ei näitä massapostita, eihän?) hakukirjeen ja juuri siihen haettuun tehtävään (maisteri on maisteri, ilmaisi sen miten vaan) soveltuvaksi viilatun cv:n.
Jos pääsee. Sivujen käyttömukavuus ja -varmuus kun tuppaa olemaan lähellä nollaa. Sivuilla ei ole yleensä minkäänlaista opastusta siitä mitä tuleman pitää ja milloin. Joskus huomaa täytelleensä turhaan kaiken maailman bokseja kun kaiken olisikin voinut hoitaa sivulla 7/8 yhdellä postauksella. Välillä sivut kaatuvat mitään sanomatta ja yleensä kaiken nettilomakkeille kirjoitetun bittiavaruuteen siirtäen. Sen takia olenkin ottanut tavaksi kopioida jokaisen boksin tuotokseni vielä koneelleni just-in-case. Ja case kaatuminen onkin sattunut niin usein että olen säästänyt sillä varmaan useamman tunnin.
Upeinta tietoteknistä kehitystä työnhaun saralla pääsin kokemaan taas tänään, kun yritin uploadata pdf-muodossa hakukirjeen ja ansioluettelon erään yritykseen järjestelmään. Vaikka web 2.0 oli päivän sana jo toissa vuonna ja netin kaistaleveys ja tallennustila ovat käytännössä ilmaisia mahdollistaen Gmailin (yli 1 gb ilmaista sähköpostitilaa) ja YouTuben (streamvideota ilmaiseksi) tapaiset palvelut, se ei todellakaan näy tämän firman rekrytointisivuilla. Työnhakija voi ladata järjestelmään nimittäin korkeintaan 100 kilotavun kokoisia tiedostoja maksimissaan viisi. Eli selvällä suomella: yksi kolmasosa siitä tietomäärästä mitä mahtui vanhan ajan disketille a.k.a korpulle kokoa 1,5 megaa! Vertailun vuoksi nykyaikainen .mp3 -tiedosto vie yli 5 megaa ja useat sähköpostiliitteetkin huitelevat megan kieppeillä. Kun tila ja kaista tosiaan ovat nykyään lähes ilmaisia, en oikein näe mitään perusteltua syytä noin alhaiselle kokorajalle.
Noh, hakukirjeeni solahti läpi kivasti, mutta kaksisivuinen, täysin tekstimuotoinen mutta jonkin verran muotoiltu ansioluetteloni ei. Sen kokonaiskoko oli päätä huimaavat 120 kilotavua ja tapeltuani tunnin verran erilaisten pdf:n pienennysohjelmien kanssa ja päästyäni kokonaistulokseen 114kt, luovutin. Kopioin cv:n käsin sille varattuun tekstiboksiin. Tämän jälkeen pääsin sivulle 8, joka kiitti minua onnistuneesta hakuprosessista.
Ole hyvä vaan. Loppupeleissä nopea puolen tunnin urakka venähti yli kaksituntiseksi kun sivusto päätti vielä kaatua pariin otteeseen. Nyt on tullut siis lähetettyä hakemukset kahteen paikkaa ja suunnitteilla olisi vielä ainakin 5 lisää. Nopealla laskulla voin siis varata päälle 10 tuntia parin hakemuksen lähettämiseen helposti sähköisessä muodossa. Jos joku suunnittelee yrittäjäksi ryhtymistä, sähköisissä rekrytointijärjestelmissä voisi olla ehkä hiukan markkinarakoa. Kuinkahan paljon hukkatunteja saataisiin katoamaan jos yritykset käyttäisivät edes pääosin yhtenäistettyä järjestelmää, joka tekisi sähköisestä työnhausta miellyttävää ja mielekästä?
Ja miten tämä liittyy vaihtoon? No ei oikeastaan mitenkään, tiedän vain että moni muukin painii saman asian kanssa tällä hetkellä. On vaan turhauttavaa tuhlata kokonaisia iltapäiviä ja iltoja pienten asioiden kanssa näprätessä, kun olisi muutakin puuhaa. Väitetään että 20% ajankäytöstä tuo 80% tuloksista, joten pdf:ien pienentelyssä ja nettihauissa ei todellakaan puhuta siitä tuloksia tekevästä ajankäytöstä. Ja varsinkin kun yleinen sääntö tuntuu olevan että suurin osa työhakemuksista katoaa jonnekin nieluun, josta ei koskaan kuuluu edes kiitosta hakemuksen lähettämisestä. No ehkä se joku kerta tärppää:D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)